Weekend at Algarve

Matkaan oli tarkoitus läheä to - pe välisenä yönä klo. 03.00. Torstaina saimme kutsun mennä naapuri asuntolaan syömään parin uuden tuttavuuden kanssa. Jotenkin tämäkin ruokailu kuitenkin muuttui enemmän juomiseksi kuin syömiseksi. Ruokailun jälkeen siirryimme meidän asuntolan puolella jatkamaan sangrian kittaamista, kun asuntolan respasta tuli valituksia. Pian tultiin meidänkin puolelle valittaan ja niinpä muut lähtivät keskustaan jatkamaan, mutta Sannan kanssa jäätiin tänne kun oli niin paljon tuota tavaraa. Ajateltiin vetää pienet torkut, että jaksetaan reissata sinne Algarveen. Laitettiin kello soimaan 2:30, että siitä sitten vaan taksin kanssa äkkiä keskustaan ja matkaan. Ideana tämä oli vallan hyvä, mutta toteutus vähän kusi siinä kohtaa kun taksikeskus ei vastaa, vaikka kuinka sinne soitti ja koitti eri numeroitakin. Siinä alkoi pikkasen tulla paniikki päälle, kun oli puoli tuntia aikaa ehtiä keskustaan jollain ja taksit ei vastaa ja bussit ei enää siihen aikaan kulje. Ei siinä sitten auttanu ku lähteä tien varteen liftaamaan.  Tämä idea toimi sinänsä paljon paremmin, koska hyvin nopeasti jotku  herrat meidät sieltä poimi kyytiinsä. Vähän jännitti että mihinkä ne meitä vie, mutta onneks veivät juuri sinne minne pitikin. Niinpä alkoi 8 tunnin bussimatka kohti Algarvea.

My bed

Perille saavuttiin noin 12 aikaan perjantaina. Jotenkin oltiin onnistuttu missamaan huoneitten jako siinä matkan aikana niin hienosti, että kaikki huoneet olikin jo niin täynnä että niihin mahtui enään yksi henkilö. Päädyttiin siis eri huoneisiin ennestään tuntemattomien tyyppien kanssa. Siinä sitte jännättiin, että toivon mukaan nää kaverit puhuu englantia, sitä ei nimittäin voi täällä pitää ihan itsestään selvyytenä. Kävi kuitenkin siinä kohtaa tuuri, että molempien huonetoverit oli vallan mukavia. Siinä kohtaa taas kävi vähän huonompi tuuri, kun huonekavereiden kesken arvoimme nukkumapaikkoja eikä tuo arpaonni oikein suosinut ja päädyn olohuoneen lattialle nukkumaan.

Cabo de São Vicente

D. Ana beach

Perjantai meni hotellin altaalla maatessa ja illalla oli tiedossa Erasmus illallinen. Näillä illalisilla saa syödä ja juoda niin paljon kuin jaksaa ja meno olikin sen mukaista. Illalliselta jatkettiin yökerhoon ja sieltä möngittiin hotellille aikaan x. Aamulla starttasi bussimatka kohti Cabo de São Vicentea ja sieltä jatkettiin matkaa kohti Dona Anan rantaa. Cabo de Sao Vicentella oli mahtavat maisemat ja samoin rannalla.

At the dinner

The dinner

Rannalta bussireissailtiin takasin hotellille ja taas oli edessä illallinen. Tuttuun tyylii - juo ja syö niin paljon kuin jaksat. Illallisen jälkeen lähdettiin taas jatkamaan Algarven yöelämään. 

Tällä kertaa löysimme tiemme matkanjohtajan johtamana baariin nimeltä Joe's Garage. Matkanjohtaja oli hyvä tuttu baarin omistajan kanssa, joten jälleen juomatarjoilua oli enemmän kuin tarpeeksi. Joen autotallissa oli ihan huippu meno ja henkilökunta oli mahtavin, koska ne oli aivan menossa mukana. Baarissa oli toivottua tanssia pyödillä ja baarimikko sytitty baaritiskin tuleekin yhdessä vaiheessa. Totally my new favorite bar! 

Päästiin myös tapaamaan baarin omistajaa ja jäätiinkin baariin istumaan vielä sen sulkeutumisen jälkeen, kunnes jatkettiin matkaa seuraavaan paikkaan. Seuraavassa hilluttiin taas valomerkkiin, kunnes oli aika mönkiä jälleen hotellille. 

Joe's Garagen omistaja ja pari ESN kaveria

Aamulla oli jälleen lähtö rannalle ja sieltä kotio. Suurin osa porukasta oli brazilialaisia ja nämä ne jakso juhlia vielä koko pitkän bussimatkan kotiinkin. Brazilialaisten juhliessa me Sannan kanssa vaan haistiin koko bussimatka kilpaa kun molemmilla oli vatsat sekaisin. :D:D 

Oli rankat 3 päivää, mutta hengissä selvittiin taas tästäkin. Päätin ton reissun aikana, että tammikuussa pidän tipattoman. Sen verran rankkaa oli.

Ruoka, juoma & musiikki kulttuuria

Perjantaina käytiin Santa Cruz kirkossa, tai oikeastaan kirkon kahvila ravintolassa kuuntelemassa Portugalilaista kansanmusiikkia, fadoa. Fado oli musta aika kauniin kuulosta, että kyllä sitä ihan mielellään uudestaankin käy kuuntelemassa. Cafe Restaurante Santa Cruzissa maisteltiin sivistyneesti myös portviiniä. Koin ensi kosketukseni portviiniin ja täytyy kyllä sanoa, että tykästyin siihen makeaan ja voimakkaaseen hedelmäiseen makuun. Täytyykin tutustua paremmin tuohon Portviiniin täällä ollessa.

Fado

Portwine tasting

Tänään tuli tutustuttua yhteen Coimbran perinne ruuista, Chanfanaan. Chanfanassa on kilin lihaa, joka oli myös uusi tuttavuus. Kilin liha oli aika erikoista. Siinä oli paljon kohtia joita mietin, että kuulukohan tää syödä vai ei. Mutta niistä parhaista lihakohdista se kilin liha oli kyllä tosi maukasta. Siinä oli vaan aika paljon läskiä ja nahkaa tai jotai ihmeelistä sitkeetä.. kyllä mä kaiken silti tietty söin. Olenhan kaikki ruokanen!

Ateriaan kuului alkuruoka, jälkiruoka sekä kahvi ja juomat ja koko komeus maksoi vain 10€ mieheen!

Juomaksi valitsin viinin ja luulin tilanneeni sitä lasillisen, mutta sitä tulikin pienen karahvin verran. Siinähän tuli pieneen hiprakkaankin kun pakkohan se kaikki oli juoda pois.


Otin missiokseni maistaa kaikkia erilaisia pastelarioita täällä! Olen jo paneutunut tähän missiooni aika hyvin, mutta vielä työmaata riittää. Täytyy siis ahkerasti käydä kahviloissa ja valita aina erinäkönen herkkubite!
Tässä vähän kuvia tän hetken saldosta. Harmi vaa etten tiedä kaikkien näiden nimiä eikä joka herkusta ole tullut otettua kuvaa.

Chocolatecake & some egg thing

Some budding

Vas. suklaasalamia!

Yhtä Aveiron paikallista erikoista herkkua nimeltä  Ovos moles ( tai ovos molos niinku Sanna sano..) pääsin myös maistamaan, kun Sanna sai harjottelupaikan ohjaajaltaan niitä. Aika erikoisen makusia olivat. Paha sanoa maistuivatko hyviltä vai pahoilta. Tässä on kananmunan keltuaista ja sokeria ja siltä se myös maistuu.  Maku muistuttaa vähän niinkuin taikina siinä vaiheessa kun munat ja sokeri on vatkattu vaahdoksi, mutta tässä koostumus on vähän erilainen. 

Ovos moles

Ovos moles inside

Day at Figueira da Foz

Perjantai iltana laitettiin kello soittamaan aikaisin, että päästään aamulla liikkeelle ja aikaisin Figueira da Foziin. Junamatka Coimbrasta Figueiraan kesti noin tunnin ja maksoi ruhtinaaliset 2,60 €. Ja kerrankin oli jotai iloa siitä, että asutaan täällä takapajulassa, meinaan Bencantan junapysäkki löytyy tien toiselta puolelta joten reissaaminen Figueiraan ja takaisin kävi tosi iisisti.

Figueira da Foz

Saavuttiin Figueiraan siinä 11 aikaan ja navigoitiin itsemme juna-asemalta rantsulle. Ranta oli suht tyhjänä vain muutamia tyyppejä siellä ja täällä. Aallot oli komiat ja aurinko paisto. Olin ehkä pikkusen laiska ton aurinkorasvan kanssa kun oli kova kiire vaan päästä jo veteen ja biitsille pötköttään.. niinpä onnistuinkin suht lahjakkaasti polttamaan itseni naamasta jalkapöytiin asti. Naurettiin täällä kämpällä eilen ihan kipeenä kun päästiin kotio asti ja katottiin perseitämme peilistä. Oli tullu komiat kestoalkkarit ku perse on muuten ihan punanen, mutta bikineitten kohdalta valkonen. Tänään onkin istuminen ja housujen jalkaan vetäminen tehny kipeetä..

I made a horrible discover at the beach.. we had bought non-alcoholic beer!

Me with the waves :)

Figueiralla käytiin moikkaamassa myös koulumme professoria ja Fernando piti meille pienen tourin Figueiran keskustassa. Fernando suositteli kovasti yhtä kalaravintolaa, joten pakkohan sitä oli testata. Ja oli muuten hyvää! Missattiin vaan toka vika juna siellä syödessä, että siinä oli sitten reilu parin tunnin venailu ennen seuraavaa junaa, mutta oli se ruoka kyllä sen arvosta. :P

Fisui

Tää päivä starttasikin sitten auki olevan apteekin ja after sunin metsästyksellä..

Bussiseikkailuja Coimbrassa

Eilen alkoi harjoittelu täällä Portugalin maalla. Vähän jännitti aamulla lähteä tuota harjoittelupaikkaa metsästämään, koska olin melko varma että onnistun eksymään matkallani. Näin myös kävi, mutta en kyllä pahasti eksynyt. Hyppäsin vaan väärältä puolelta bussiin ja istuin siellä sitten typeränä niin kauan, että se meni aivan kaupungil toisella puolella ja lähti sieltä takaisin keskustaan ja siitä sairaalalle. No tänään ainakin tiesin miltä puolelta hypätä kyytille.

Tosin onnistuin myös tänään järjestämään itselleni pienen bussi seikkailun ympäri Coimbraa, kun harjottelusta lähtiessäni hyppäsin vain ensimmäisen bussin kyytii, joka sattui vastaan tulemaan olettaen, että kyllä ne kaikki bussit keskustaan menevät. No tämä ei mennyt keskustaan päinkään vaan ajauduin bussin kyydissä jonnekkin pienille teillä, ei hajuakaan minne. Jossain vaiheessa päätin, että on varmaan nyt parempi hypätä pois tästä bussista ja koittaa suunnata jollakin toisella keskustaan päin. Niinpä jäin jonnekkin päin Coimbraa ja hyppäsin jälleen seuraavaan bussiin toivoen sen vievän minut vähän tutummille huudeille. Tämän bussin tiesin jopa menevän keskustaan, koska tällä kertaa katsoin bussin reitin pysäkin aikataulusta. Tälläkään bussilla en tosin saapunut haluamaani paikkaan, koska bussi onnnistui hajoamaan matkalla. Niinpä hyppäsin pois bussin kyydistä ja lähdin seuraamaan bussista ulos valunutta porukkaa. Mutta loppu hyvin kaikki hyvin löysin tieni keskustaan ja sieltä kotio!

Home sweet home..

Eilen harjoittelun jälkeen ajattelin jäädä kaupungille ja etsiä sieltä yhden kuntosalin jossa haluaisin käydä. Bussissa ihmettelin karttaani ja koitin paikantaa sijaintiani bongaillen teiden nimiä pysäkeiltä ja kartastani. Olin ilmeisesti niin eksyneen näköinen, että eräs kanssamatkustajoista lupautui saattamaan minut lähelle kyseistä kuntosalia, koska oli itse menossa samaan suuntaan. Lopulta hän saattokin minut kuntosalille asti, mutta tämä kovalla työllä metsästämäni sali olikin kiinni. Salin ollessa kiinni oppaani totesi, että hänellä ei ole mikään kiire, joten jos haluan hän voisi näyttää minulle Coimbraa. Vastasin, että no mikäs siinä, että kyllähän se vaan sopii. Pyörinkin sitten tämän bussissa tapaamani oppaan matkassa ympäri Coimbraa reilun kolmen tunnin ajan. :)

One view of Coimbra

Expressos and pastelarias

 Parissa päivässä on tullu havaittua, että Portugalilaiset pitää kovasti espressosta ja pienistä makeista herkuista joita saa lähes joka nurkan takaa löytyvistä Pastelaria myymälöistä. Kävellessä kaupungilla voi vähän väliä bongata näitä Pastelarioita terasseineen, joissa paikalliset nauttii näitä pastelarioita ja juo minikupistaan espressoa. Nämä lehtitaikinaan leivotut herkut ja espressot on myös tosi edullisia ja näitä herkkuja ja espressoja onkin tullu maisteltua jo jonkin verran. Vähän täytyy kuitenkin koittaa hillitä tätä herkuttelua, että vaatteet mahtuis vielä vaihdon lopussaki päällä. :D

Meidän kahvia ei kuulemma voi kahviksi sanoa, joten maassa maan tavalla ja täällä opetellaan nyt juomaan espressoja. Ihan hyvää se on kun vähän sokeria lisää ja musta noi espressokupit on aina yhtä söpöjä.. vähän niinkuin ne olis jonkun nuken kuppeja.

Espresson nautiskelua

Espresso's and pastelaria's

 

 

 

 

 

We made it to Coimbra!

 Eilen saavuttiin Lissaboniin siinä kymmenen jälkeen illalla (paikallista aikaa). Olin laittanut vielä ennen lähtöä Lissabonin last minute couch requestin ja ajattelin, että haluan käydä netissä katsomassa jos hyvällä tsägällä joku olis vastannu siihe. Koitin epätoivosesti saada kentällä tietokoneeseen nettiyhteyttä ja sillä välin Sanna lähti etsimään karttaa. Nettiin en päässy, mutta Sanna onnistu löytämään turisti info tiskin, josta sitten varattiin sen hetken halvin hotelli ,tai no se oli B&B majatalo oikeestaan. Niinpä hypättiin taksiin ja kurvailtii suoraan majatalolle. Majatalolle päästessä elettiinkin jo kello 01 Suomen aikaa eikä siinä vaiheessa ollu paljon muuta mielessä kuin päästä kaatumaan sänkyyn ja unta kaaliin.

                                         TAP yhtiön lentsikka ruoka, joka näytti ja maistu musta tosi hyvältä.
                                         Sanna ei ollu yhtä innoissaan tästä ruuasta kun mä.

                                          B&B @ Lissabon


Aamulla vedettiin safkat naamaan, koottiin kamat kasaan ja suunnattiin metroasemalle. Seikkailiin parilla metrolla itsemme juna-asemalle ja sieltä ostettiin junaliput Coimbraan. Junamatka kesti reilun pari tuntia. Matkalla Coimbraan hypättiin hirveellä kiireellä ulos junasta väärällä asemalla. Onneks siinä alko äkkiä hälytys kellot sisällä alkoi soida, että onkohan tä nyt varmasti se Coimbran pysäkki. No ei ollu ja hirveellä kiirellä takasi junaan. Malttettiin sitten pysyä loppumatka junassa Coimbraan asti ja päästiin perille. Juna-asemalla hypättiin taksiin ja annoin kuskille osoitteen, jonka olin kirjottanu ylös. Joko osoitteessani oli jotaki häikkää tai sitten kuskissa, mutta ihan kerta heitolla ei oikeeseen paikkaan löydetty.

                                              Junaa venaillessa tutustuttiin paikalliseen oluseen.

                                                   
Päästiin asuntolalle ja  täällä piti täyttää miljoona lippua ja lappua, eikä todellakaa ymmärretty mitä allekirjotettiin kun kaikki oli in portuguese ja virkailija ei paljo englantia puhunut. Saatiin peitot, tyynyt ja kasa keittiö härpäkkeitä matkaamme. Pieni shokki tuli kun nähtiin tää asuntola, mutta kyllä tää tässä menee. Kylppäriä tutkiessamme onnistuttiin jo lukitsemaan itsemme sinne ja ei ollu paniikki edes kaukana kun se ovi ei vaan auennut eikä ketään ollut likellä. Aikamme siellä riehuttua saatii se ovi jollai ilveellä auki ja päätettiin että sitä ei enään suljeta. Täällä myös piti olla "opiskeluhuone", jossa on koneet ja internetti. No ei ollut. Aikamme kun itkettiin sen netin perään niin saatiin joku kaveri muuttamaan koneen internetasetukset niin, että se netti workkii näissä koneissa ja sen nettitunnukset käyttöömme.

 

The room.

Täällä saakin hanasta mehua!

Keittiösetti

Keittiö

Huomenna olisi tarkoitus löytää se koulu täältä jostakin ja bongata se paikallinen kv-koordinaattori käsiimme sieltä. Harjottelun ajankohdasta ja paikoista ei ole vielä mitään hajua ja eräs tyttö jonka kanssa keskustelimme epäili, että koulu ei kyllä ala huomenna. So we shall see taas :D

So long my sisteeeers!

Tänään lähtö tänään lähtö! Enään noin 8 tuntia ja pitäis olla koneessa kohti Prahaa ja sieltä jatkaa matkaa kohti Lissabonia. Täytyy muistaa vielä lentoliput tulostaa ja kaivaa passi matkalaukusta käsimatkatavaroihin ja sitten koittaa runnoa se matkalaukku vielä takaisin kiinni and then I'm on ready to go! 

Matkan teko alkoi tavallaan jo eilen, kun otettiin suunta kohti Vantaata. Tästä ei sitte olekkaan pitkä matka tohon lentokentällä. "Viimeinen ehtoollinen" Vehmaalla oli nam. Äiti yllätti ja oli tehny mu lempparia, tortilloja ja jälkkäriks omenapiirakkaa kera vaniljakastikkeen. Kyl mun si kelpas täydel vatsal lähtee reissuun. Ainiin äiti täyttää tänään vuosia, Hyvää syntymä- ja nimpparipäivää äiti! :) Tuikattiin sauna just tulille, koska vielä täytyy saada viimeiset kunnon löylyt ennen lähtöä. 

Koneen pitäis laskeutua Lissaboniin klo. 22. Siitä sitten koitetaan jollain selvitä vielä Coimbraan ja Coimbrassa löytää itsemme sinne kämpälle jotenkin. Nyt mä alan jo olla aika varma kämpän osoitteesta ja siitä, että siellä on check in mahdollisuus myös viikonloppuisin. Mutta toinen vaihtoehto on, että jäädään vaan yöksi Lissaboniin ja jatketaan siitä matkaa vasta sunnuntaina. We shall see when we get there. 

Oon niin odottanu et pääsen linkittää tän biisin tänne! 

                                         Np. Disco Ensemble - So long, Sisters

                                  I'm going to shake the dust off my shoes
                                  I'm going to shake off the dust of this town

                                         So long, my sisters
                                         We'll never see again
                                         We'll never kiss again
                                         So long my brothers
                                         We'll never see again
                                         We'll never meet again