sunnuntai 30. syyskuuta 2012

Ruoka, juoma & musiikki kulttuuria

Perjantaina käytiin Santa Cruz kirkossa, tai oikeastaan kirkon kahvila ravintolassa kuuntelemassa Portugalilaista kansanmusiikkia, fadoa. Fado oli musta aika kauniin kuulosta, että kyllä sitä ihan mielellään uudestaankin käy kuuntelemassa. Cafe Restaurante Santa Cruzissa maisteltiin sivistyneesti myös portviiniä. Koin ensi kosketukseni portviiniin ja täytyy kyllä sanoa, että tykästyin siihen makeaan ja voimakkaaseen hedelmäiseen makuun. Täytyykin tutustua paremmin tuohon Portviiniin täällä ollessa.

Fado
Portwine tasting

Tänään tuli tutustuttua yhteen Coimbran perinne ruuista, Chanfanaan. Chanfanassa on kilin lihaa, joka oli myös uusi tuttavuus. Kilin liha oli aika erikoista. Siinä oli paljon kohtia joita mietin, että kuulukohan tää syödä vai ei. Mutta niistä parhaista lihakohdista se kilin liha oli kyllä tosi maukasta. Siinä oli vaan aika paljon läskiä ja nahkaa tai jotai ihmeelistä sitkeetä.. kyllä mä kaiken silti tietty söin. Olenhan kaikki ruokanen!

Ateriaan kuului alkuruoka, jälkiruoka sekä kahvi ja juomat ja koko komeus maksoi vain 10€ mieheen!

Juomaksi valitsin viinin ja luulin tilanneeni sitä lasillisen, mutta sitä tulikin pienen karahvin verran. Siinähän tuli pieneen hiprakkaankin kun pakkohan se kaikki oli juoda pois.


Otin missiokseni maistaa kaikkia erilaisia pastelarioita täällä! Olen jo paneutunut tähän missiooni aika hyvin, mutta vielä työmaata riittää. Täytyy siis ahkerasti käydä kahviloissa ja valita aina erinäkönen herkkubite!
Tässä vähän kuvia tän hetken saldosta. Harmi vaa etten tiedä kaikkien näiden nimiä eikä joka herkusta ole tullut otettua kuvaa.
Chocolatecake & some egg thing

Some budding
Vas. suklaasalamia!


Yhtä Aveiron paikallista erikoista herkkua nimeltä  Ovos moles ( tai ovos molos niinku Sanna sano..) pääsin myös maistamaan, kun Sanna sai harjottelupaikan ohjaajaltaan niitä. Aika erikoisen makusia olivat. Paha sanoa maistuivatko hyviltä vai pahoilta. Tässä on kananmunan keltuaista ja sokeria ja siltä se myös maistuu.  Maku muistuttaa vähän niinkuin taikina siinä vaiheessa kun munat ja sokeri on vatkattu vaahdoksi, mutta tässä koostumus on vähän erilainen. 
Ovos moles
Ovos moles inside

sunnuntai 23. syyskuuta 2012

Day at Figueira da Foz


Perjantai iltana laitettiin kello soittamaan aikaisin, että päästään aamulla liikkeelle ja aikaisin Figueira da Foziin. Junamatka Coimbrasta Figueiraan kesti noin tunnin ja maksoi ruhtinaaliset 2,60 €. Ja kerrankin oli jotai iloa siitä, että asutaan täällä takapajulassa, meinaan Bencantan junapysäkki löytyy tien toiselta puolelta joten reissaaminen Figueiraan ja takaisin kävi tosi iisisti.

Figueira da Foz

Saavuttiin Figueiraan siinä 11 aikaan ja navigoitiin itsemme juna-asemalta rantsulle. Ranta oli suht tyhjänä vain muutamia tyyppejä siellä ja täällä. Aallot oli komiat ja aurinko paisto. Olin ehkä pikkusen laiska ton aurinkorasvan kanssa kun oli kova kiire vaan päästä jo veteen ja biitsille pötköttään.. niinpä onnistuinkin suht lahjakkaasti polttamaan itseni naamasta jalkapöytiin asti. Naurettiin täällä kämpällä eilen ihan kipeenä kun päästiin kotio asti ja katottiin perseitämme peilistä. Oli tullu komiat kestoalkkarit ku perse on muuten ihan punanen, mutta bikineitten kohdalta valkonen. Tänään onkin istuminen ja housujen jalkaan vetäminen tehny kipeetä..

I made a horrible discover at the beach.. we had bought non-alcoholic beer!
Me with the waves :)


Figueiralla käytiin moikkaamassa myös koulumme professoria ja Fernando piti meille pienen tourin Figueiran keskustassa. Fernando suositteli kovasti yhtä kalaravintolaa, joten pakkohan sitä oli testata. Ja oli muuten hyvää! Missattiin vaan toka vika juna siellä syödessä, että siinä oli sitten reilu parin tunnin venailu ennen seuraavaa junaa, mutta oli se ruoka kyllä sen arvosta. :P

Fisui

Tää päivä starttasikin sitten auki olevan apteekin ja after sunin metsästyksellä..



perjantai 21. syyskuuta 2012

Bussiseikkailuja Coimbrassa

Eilen alkoi harjoittelu täällä Portugalin maalla. Vähän jännitti aamulla lähteä tuota harjoittelupaikkaa metsästämään, koska olin melko varma että onnistun eksymään matkallani. Näin myös kävi, mutta en kyllä pahasti eksynyt. Hyppäsin vaan väärältä puolelta bussiin ja istuin siellä sitten typeränä niin kauan, että se meni aivan kaupungil toisella puolella ja lähti sieltä takaisin keskustaan ja siitä sairaalalle. No tänään ainakin tiesin miltä puolelta hypätä kyytille.

Tosin onnistuin myös tänään järjestämään itselleni pienen bussi seikkailun ympäri Coimbraa, kun harjottelusta lähtiessäni hyppäsin vain ensimmäisen bussin kyytii, joka sattui vastaan tulemaan olettaen, että kyllä ne kaikki bussit keskustaan menevät. No tämä ei mennyt keskustaan päinkään vaan ajauduin bussin kyydissä jonnekkin pienille teillä, ei hajuakaan minne. Jossain vaiheessa päätin, että on varmaan nyt parempi hypätä pois tästä bussista ja koittaa suunnata jollakin toisella keskustaan päin. Niinpä jäin jonnekkin päin Coimbraa ja hyppäsin jälleen seuraavaan bussiin toivoen sen vievän minut vähän tutummille huudeille. Tämän bussin tiesin jopa menevän keskustaan, koska tällä kertaa katsoin bussin reitin pysäkin aikataulusta. Tälläkään bussilla en tosin saapunut haluamaani paikkaan, koska bussi onnnistui hajoamaan matkalla. Niinpä hyppäsin pois bussin kyydistä ja lähdin seuraamaan bussista ulos valunutta porukkaa. Mutta loppu hyvin kaikki hyvin löysin tieni keskustaan ja sieltä kotio!

Home sweet home..


Eilen harjoittelun jälkeen ajattelin jäädä kaupungille ja etsiä sieltä yhden kuntosalin jossa haluaisin käydä. Bussissa ihmettelin karttaani ja koitin paikantaa sijaintiani bongaillen teiden nimiä pysäkeiltä ja kartastani. Olin ilmeisesti niin eksyneen näköinen, että eräs kanssamatkustajoista lupautui saattamaan minut lähelle kyseistä kuntosalia, koska oli itse menossa samaan suuntaan. Lopulta hän saattokin minut kuntosalille asti, mutta tämä kovalla työllä metsästämäni sali olikin kiinni. Salin ollessa kiinni oppaani totesi, että hänellä ei ole mikään kiire, joten jos haluan hän voisi näyttää minulle Coimbraa. Vastasin, että no mikäs siinä, että kyllähän se vaan sopii. Pyörinkin sitten tämän bussissa tapaamani oppaan matkassa ympäri Coimbraa reilun kolmen tunnin ajan. :)

One view of Coimbra




torstai 20. syyskuuta 2012

Expressos and pastelarias


 Parissa päivässä on tullu havaittua, että Portugalilaiset pitää kovasti espressosta ja pienistä makeista herkuista joita saa lähes joka nurkan takaa löytyvistä Pastelaria myymälöistä. Kävellessä kaupungilla voi vähän väliä bongata näitä Pastelarioita terasseineen, joissa paikalliset nauttii näitä pastelarioita ja juo minikupistaan espressoa. Nämä lehtitaikinaan leivotut herkut ja espressot on myös tosi edullisia ja näitä herkkuja ja espressoja onkin tullu maisteltua jo jonkin verran. Vähän täytyy kuitenkin koittaa hillitä tätä herkuttelua, että vaatteet mahtuis vielä vaihdon lopussaki päällä. :D

Meidän kahvia ei kuulemma voi kahviksi sanoa, joten maassa maan tavalla ja täällä opetellaan nyt juomaan espressoja. Ihan hyvää se on kun vähän sokeria lisää ja musta noi espressokupit on aina yhtä söpöjä.. vähän niinkuin ne olis jonkun nuken kuppeja.



Espresson nautiskelua
Espresso's and pastelaria's     





sunnuntai 16. syyskuuta 2012

We made it to Coimbra!

 Eilen saavuttiin Lissaboniin siinä kymmenen jälkeen illalla (paikallista aikaa). Olin laittanut vielä ennen lähtöä Lissabonin last minute couch requestin ja ajattelin, että haluan käydä netissä katsomassa jos hyvällä tsägällä joku olis vastannu siihe. Koitin epätoivosesti saada kentällä tietokoneeseen nettiyhteyttä ja sillä välin Sanna lähti etsimään karttaa. Nettiin en päässy, mutta Sanna onnistu löytämään turisti info tiskin, josta sitten varattiin sen hetken halvin hotelli ,tai no se oli B&B majatalo oikeestaan. Niinpä hypättiin taksiin ja kurvailtii suoraan majatalolle. Majatalolle päästessä elettiinkin jo kello 01 Suomen aikaa eikä siinä vaiheessa ollu paljon muuta mielessä kuin päästä kaatumaan sänkyyn ja unta kaaliin.

                                         TAP yhtiön lentsikka ruoka, joka näytti ja maistu musta tosi hyvältä.
                                         Sanna ei ollu yhtä innoissaan tästä ruuasta kun mä.


                                          B&B @ Lissabon


Aamulla vedettiin safkat naamaan, koottiin kamat kasaan ja suunnattiin metroasemalle. Seikkailiin parilla metrolla itsemme juna-asemalle ja sieltä ostettiin junaliput Coimbraan. Junamatka kesti reilun pari tuntia. Matkalla Coimbraan hypättiin hirveellä kiireellä ulos junasta väärällä asemalla. Onneks siinä alko äkkiä hälytys kellot sisällä alkoi soida, että onkohan tä nyt varmasti se Coimbran pysäkki. No ei ollu ja hirveellä kiirellä takasi junaan. Malttettiin sitten pysyä loppumatka junassa Coimbraan asti ja päästiin perille. Juna-asemalla hypättiin taksiin ja annoin kuskille osoitteen, jonka olin kirjottanu ylös. Joko osoitteessani oli jotaki häikkää tai sitten kuskissa, mutta ihan kerta heitolla ei oikeeseen paikkaan löydetty.

                                              Junaa venaillessa tutustuttiin paikalliseen oluseen.

                                                   
Päästiin asuntolalle ja  täällä piti täyttää miljoona lippua ja lappua, eikä todellakaa ymmärretty mitä allekirjotettiin kun kaikki oli in portuguese ja virkailija ei paljo englantia puhunut. Saatiin peitot, tyynyt ja kasa keittiö härpäkkeitä matkaamme. Pieni shokki tuli kun nähtiin tää asuntola, mutta kyllä tää tässä menee. Kylppäriä tutkiessamme onnistuttiin jo lukitsemaan itsemme sinne ja ei ollu paniikki edes kaukana kun se ovi ei vaan auennut eikä ketään ollut likellä. Aikamme siellä riehuttua saatii se ovi jollai ilveellä auki ja päätettiin että sitä ei enään suljeta. Täällä myös piti olla "opiskeluhuone", jossa on koneet ja internetti. No ei ollut. Aikamme kun itkettiin sen netin perään niin saatiin joku kaveri muuttamaan koneen internetasetukset niin, että se netti workkii näissä koneissa ja sen nettitunnukset käyttöömme.

The room.

Täällä saakin hanasta mehua!
Keittiösetti


Keittiö


Huomenna olisi tarkoitus löytää se koulu täältä jostakin ja bongata se paikallinen kv-koordinaattori käsiimme sieltä. Harjottelun ajankohdasta ja paikoista ei ole vielä mitään hajua ja eräs tyttö jonka kanssa keskustelimme epäili, että koulu ei kyllä ala huomenna. So we shall see taas :D

lauantai 15. syyskuuta 2012

So long my sisteeeers!

Tänään lähtö tänään lähtö! Enään noin 8 tuntia ja pitäis olla koneessa kohti Prahaa ja sieltä jatkaa matkaa kohti Lissabonia. Täytyy muistaa vielä lentoliput tulostaa ja kaivaa passi matkalaukusta käsimatkatavaroihin ja sitten koittaa runnoa se matkalaukku vielä takaisin kiinni and then I'm on ready to go! 

Matkan teko alkoi tavallaan jo eilen, kun otettiin suunta kohti Vantaata. Tästä ei sitte olekkaan pitkä matka tohon lentokentällä. "Viimeinen ehtoollinen" Vehmaalla oli nam. Äiti yllätti ja oli tehny mu lempparia, tortilloja ja jälkkäriks omenapiirakkaa kera vaniljakastikkeen. Kyl mun si kelpas täydel vatsal lähtee reissuun. Ainiin äiti täyttää tänään vuosia, Hyvää syntymä- ja nimpparipäivää äiti! :) Tuikattiin sauna just tulille, koska vielä täytyy saada viimeiset kunnon löylyt ennen lähtöä. 

Koneen pitäis laskeutua Lissaboniin klo. 22. Siitä sitten koitetaan jollain selvitä vielä Coimbraan ja Coimbrassa löytää itsemme sinne kämpälle jotenkin. Nyt mä alan jo olla aika varma kämpän osoitteesta ja siitä, että siellä on check in mahdollisuus myös viikonloppuisin. Mutta toinen vaihtoehto on, että jäädään vaan yöksi Lissaboniin ja jatketaan siitä matkaa vasta sunnuntaina. We shall see when we get there. 


Oon niin odottanu et pääsen linkittää tän biisin tänne! 

                                         Np. Disco Ensemble - So long, Sisters

                                  I'm going to shake the dust off my shoes
                                  I'm going to shake off the dust of this town

                                         So long, my sisters
                                         We'll never see again
                                         We'll never kiss again
                                         So long my brothers
                                         We'll never see again
                                         We'll never meet again


torstai 13. syyskuuta 2012

Enää kaksi yötä..

ja tavallaan vaan 1 yö, koska matkanteko alkaa jo huomenna kun suuntaamme kohti Vantaata. :)

Kaverit ja tutut on kyselly pitkin viikkoa, että joko jännittää. Oon aina vastaillu, että no ei oikeestaan, että taidan vasta lentokoneessa tajuta, että oon oikeesti menossa johonkin. Mutta nyt tää on menny siihen, että en meinaa saada illalla unta ku mietiskelen vaan mitä tarviin mukaan ja onko kaikki ny hoidossa yms.. ja aamulla heti kun herään lasken äkkiä kuinka monta yötä on vielä jäljellä. Että kai tässä vaiheessa on pakko myöntää, että nyt jännittää!

Coimbran päässä on jutut vielä vähän auki. Kämppä on hommattu.. pitäisi olla ainakin, mutta sen sijannista en olekkaan enään niin varma. Tarkemmin papereihin tutustuessani huomasin, että näitä asuntoloita onkin 2, mutta en mistään löydä sitä tietoa, että kummassa meidän olis tarkotus asustaa. No onhan tässä tosiaan vielää 2 päivää aikaa se selvittää.. so no panik! Ja onneksi on sunnuntaiksi luvassa sohva hosti Coimbrassa jos sitä asuntoa ei ala löytyä sitä ennen. :)

Kai sitä matkalaukkuakin olis jo aika alkaa tosissaan pakkailla jos huomenna o meininki alottaa matkan teko. Mua myös vähän jännittää toi lentäminenkin. Oon vaan kerran elämässäni lentäny lentokoneella!

Tänään ja huomenna täytyy kyllä saunoa urakalla, että selviää jotenkin kolme kuukautta ilman kunnon saunaa. Voisikin tästä siirtyä saunan lämmitys puuhiin -->

Ainiin ps. googletin äsken Portugalin sään... ;)
http://www.foreca.fi/Portugal/Coimbra/tenday


                                                           np. Lapko - Summer Nights

tiistai 11. syyskuuta 2012

4 yötä lähtöön on..

Aina siitä asti ku nämä blogit tuli muotiin oon halunnut kokeilla tällästä blogin pitoa ja nyt kun siihen tuli oiva tilaisuus päätin heti tarttua toimeen!


Tänne blogiin ajattelin kirjotella vaihtosyksystäni Portugalissa. Monet tutut on kirjotelleet blogia vaihdossa ollessaan ja siitäpä ehkä synty kipinä, että mäkin voisin kokeilla pitää jonkinlaista blogia tästä reissusta. Lähinnä itseäni varten haluan tänne kirjotella, että voin sitten myöhemmin palata tähän blogiin ja muistella vaihtosyksyäni Portugalissa.

Viikonloppuna vietettiin läksiäisiä, mutta musta tuntuu, että en ehkä vieläkään tajua että oon lähdössä pois kokonaiseksi kolmeksi kuukaudeksi. Ei kolme kuukautta nyt toisaalta oo niin pitkä aika, mutta en mä koskaa oo ennen ollu kotoa niin kauan poissa. Kaveri kysyi, että mitä mulla tulee eniten ikävä reissussa. Vastasin, että ei mitään, odotan vaan että pääsisin jo lähtemään täältä. Korjasin kyllä pian, että no okei perhettä ja ystäviä tulee ikävä. Nyt oon tajunnu, että mulla tulee olemaan myös kova ikävä saunaa. Meen varmaan saunaan heti ekana kun tuun takasin Suomeen sieltä. Läksiäisissä syntyikin idea Back to Finland avantouinti bileistä. Astetta extrememmät pippalot, jotka täytyy ehdottomasti toteuttaa vielä!

Mutta apua, enään 4 yötä ja pitäis olla koneessa kohti Portugalia. Eilen saatiin vihdoin kämppä varmistettua  ja asunnon sijainninkin luulen selvittäneeni. Vielä ei ole tietoa siitä missä pitäisi olla ja mihin aikaan. Että alkaako sairaalaharjoittelu siellä heti vai onko kenties jotakin orientoivia päiviä sitä ennen? Mutta äiti aina sanoo ”Asioilla on tapana järjestyä.” ja näin on aina myös tapahtunut joten luotan että tämä sanonta käy toteen tälläkin kertaa. Tänään koitin myös hommata meille couch surfing hostia kahdeksi ekaksi yöksi, kun tuolla asuntolassa ei kai ole viikonloppuna ollenkaan mahdollisuutta check inniin. Saa nähdä löytyykö joku vai mennäänkö suosiolla vaan hostelliin asustelamaan pariksi yöksi.

Huomenna täytyy selvittää mikä on Finnairilla matkalaukun painorajotus ja sitten vähän miettiä, että mitäs sitä matkaansa tarvii ja ehkä tässä olis hyvä alkaa pakkaamaankin pikkuhiljaa. Nyt alkaa ehkä vähän jo jännittääkkin!


                                                       Np. Bat For Lashes – Daniel



ps.  En oikein handlaa tätä blogi sivun asetus yms. muita juttuja vielä, mutta ehkä ne tässä tulee tutuiksi.